5 KK POST OP!

Viikot 18-21 on kulunut vauhdilla tiiviisti treenaillen...Nyt viikko 22 meneillään!

Se olisikin 5 kuukautta leikkauksen jälkeistä kuntoutusta takana! Ja yhteensä loukkaantumisen jälkeistä aikaa vierähtänyt jopa 8,5 kuukautta. Mihin se aika on kulunut?!

Tämähän ei toki haittaa, sillä kuntoutus on sujunut ilman takapakkeja, loppusuora häämöttää ja treenaaminen maistuu paremmalta kuin koskaan!

  Miksi ihmeessä kaiken pitääkin oppia kantapään kautta?
Omalla tavallaan olen onnellinen joutuessani kohtaamaan ja läpikäymään loukkaantumisen, leikkauksen ja pitkän kuntoutusprosessin. Ennen tätä kaikkea motivaatio oli välillä hukassa. Treenaaminen, jalkapallon pelaaminen ja suorastaan ihan kaikki mitä teki tuntui vähän väliä kauhealta pakko pullalta ja itsestäänselvältä.

Hetkellisen pohjalla käymisen ansiosta, arvostus asioita kohtaan on muuttunut totaalisesti. Tavoitteiden luominen leikkauksen jälkeiselle ajalle. Kerätty motivaatio alkavaan kuntoutukseen. Päivä kerrallaan eteneminen. Jokaisesta pienestäkin edistysaskeleesta iloitseminen. Edistyksen avulla motivaation ylläpitäminen. Ja tärkeimpänä palava sisäinen halu näyttää itselle, pystyn siihen! Sen voikin sanoa, että kuntoutuminen ei ainakaan asenteesta ole ollut missään kohtaa kiinni. Kaikkeni olen yrittänyt antaa saadakseni polven tulevaisuudessa vielä hyvään kuntoon. Viimeiset 5 kk on kulunut käsittämättömän nopeasti ja pääosin kuntoutuksen ehdoilla.
           
 "My knee may never be the same neither will my determination."

Päiviä jolloin treeni jäisi välistä motivaation puutteen vuoksi ei ole olemassakaan.
Treenaamaan pääsemistä suorastaan odottaa joka päivä. Päivän kohokohta!

Lihastasapaino jalkojen välillä on etureisien osalta suht hyvä nykyään. Sen sijaan takareisien välillä eroavaisuutta on havaittavissa.
Yrittäessä koukistaa vapaasti vatsamakuulta takareiteen iskostuva paineen tuntu estää koukistumisen samoihin kohtiin mitä tervejalka menee. Toki ihan pienellä vajauksella.
Vammajalan takareiden "kankea" olemus hankaloittaa omalta osaltaan treenaamista. Takareisien työstäminen onkin nyt erityisesti työn alla.

  Kuntoutuksessa 5 kk:n saavuttaminen toi mukanaan hyviä uusia edistysaskelia. "Ainoastaan suoraan juokseminen sallittu" (määräys lähinnä ommellun kierukan takia) -sijaan suunnanvaihdoksien mukaan ottaminen myös sallitulla listalla. Lisäksi pikkuhiljaa pallon kanssa tekniikkaharjoitteita! Pallon kanssa onkin tullut oltua tekemisissä jo jonkin verran ja osallistuttu on jopa treeneihin tehden kaikki muu paitsi kontaktia vaativat osuudet!

Viime viikkojen aikana yritys on ollut lisätä aerobista puolta. Nykyään polvi ei ärsyynny juoksemisesta lainkaan. Ainoa minkä huomaa niin jalka saattaa olla selvästi kankeampi kovatehoisen lenkin seuraavana päivänä...

Spurttien tekeminen oli aluksi pelottava ajatus. Pelko päihittyi aikaa antaen, hiljaa vauhtia lisäten ja samalla luottoa etsien. Ensimmäisiä kunnon spurtteja uskalsin tehdä 5 kk rajan lähettyvillä. Se tunne kun pystyi juoksemaan lujaa ilman epävakauden tuntua ja epävarmuutta jalassa, sanoinkuvaamaton! Reilu 8 kuukautta päässä pyörinyt ajatus spurttien mahdottomuudesta kumoutui! Seuraava etappi onkin saada uskallus spurtteihin + suunnanvaihdoksiin kovassa vauhdissa...

Viimeinen kuukausi käyntiin ennen viimeistä (6kk) kontrollikäyntiä ortopedille Turkuun! Kuukausi on pitkä aika, siinä ehtii onneksi treenailla ja paljon. Halu on kova päästä kesäksi kuntoon!

-Anna